Ennen kuin minusta tuli kirkon jäsen, en elänyt temppelikelvollista elämää. Kärsin riippuvuudesta. Kun ihmiset kuulevat sanan ”riippuvainen”, he automaattisesti ajattelevat kokaiinia tai metamfetamiinia, mutta minun valitsemani huume oli ruoka, tai sen puute.

Muistan viettäneeni lukion viimeisen vuoden bensa-asemalla, vaikka minun olisi pitänyt olla koulussa. Kulutin aikaani kävelemällä pakkomielteisesti ruokakaupan käytäviä pitkin laskien mielessäni ruokien kalorimääriä ja opetellen ulkoa niiden etikettejä. Kun sitten vihdoin ostin tuotteen, söin sen autossani ja menin sitten bensa-asemalle oksentamaan sen ja lisäksi söin ulostuslääkkeitä ja diureetteja ”päästäkseni eroon lopuistakin”. Jos en tehnyt sitä, laskeskelin, miten kauan voisin olla kokonaan syömättä tai miten voisin polttaa tyhjät kalorit kuntosalilla. Eikö olekin hauska tapa viettää lukion viimeinen vuosi?

Tiedän, että temppelisuosituspuhuttelussa ei mainita mitään syömishäiriöistä, mutta siinä mainitaan viisauden sana, jota en selvästikään noudattanut. Jopa kirkkoon liittymiseni jälkeen taistelin syömishäiriöön liittyviä tapojani vastaan. Uskon todella, että jos kirkko ja erityisesti temppeli eivät olisi olleet elämässäni, EN OLISI pysynyt yhtä vahvana toipumisaikanani kuin nyt olen pysynyt.

Sellaisia päiviä on ollut liian monia, kun mietin antavani periksi syömishäiriölle, mutta ajatuksissani on heti temppeli. Ymmärrän, että jokaisella on vapaa tahto ja jotkut päättävät jättää viisauden sanan huomiotta ja menevät temppeliin, koska heillä sattuu olemaan temppelisuositus. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan tuntisi itseäni kelvolliseksi kävelemään sisään noista ovista, jos antaisin periksi syömishäiriölleni. Ja tarvitsen temppeliä enemmän kuin mitään muuta (Vanhin Kent F. Richards, ”Jumalisuuden voima,” huhtikuu 2016).

Tiedän, että monilla kirkon jäsenillä on vaikeuksia olla kelvollisia, jotta he voisivat saada temppelisuosituksen. Joillakin jäsenillä on ollut temppelisuositus, joka sittemmin on peruutettu. Ymmärrän, että temppelisuosituksen hankkiminen tai sen takaisin saaminen saattaa olla joillekin helppo asia ja loputon kamppailu toisille. Saatana on vahva ja hän hyökkää monin tavoin: riippuvuuden, perheongelmien, taloudellisten ongelmien jne. kautta. Nämä koettelemukset ovat normaali osa kuolevaisuuden kokemustamme, mutta kun ne alkavat vaikuttaa suhteeseemme taivaalliseen Isään, niistä tulee huolenaiheita.

Eli mitä tehdä, kun haluat mennä temppeliin, mutta et pysty?

1. Jatka keskusteluja piispasi kanssa

Piispasi kanssa keskusteleminen saattaa olla todella helppoa tai jotain sellaista, mitä haluat siirtää tuonnemmaksi. Oli kummin tahansa, älä lopeta sitä. Kehitä luottavainen suhde piispaasi. Jos sinusta tuntuu, että sinulla ei vain synkkaa nykyisen piispasi kanssa – ja niin käy joskus – älä lannistu. Keskustele jonkun toisen seurakunnan piispan kanssa vaarnassasi. Jos se ei onnistu, puhu henkilölle, joka oli piispana aikaisemmin tai jollekin korkeasta neuvostosta. Siitä, että pystyy puhumaan avoimesti pappeuden haltijalle, jolla on tuo pyhä tehtävä, voi olla todella hyötyä silloin, kun odotat sitä vähiten.

2. Pidä temppelin kuvaa esillä

Olen varma, että monet ihmiset ovat suositelleet tätä jo aikaisemmin, mutta oletpa temppelikelpoinen tai et, kehotan jokaista kirkon jäsentä pitämään esillä temppelin kuvaa paikassa, mistä he näkevät sen usein. Mielestäni on aina parempi, mitä useammassa paikassa sellainen on, oli se sitten olohuoneessasi, lompakossasi, makuuhuoneessasi tai autossasi. On aina hyvä pitää temppeli mielessä, sydämessä ja näkyvissä.

3. Kiinnitä huomiota Pyhän Hengen kehotuksiin

Kirkon jäseninä meitä on siunattu Pyhän Hengen lahjalla. Avainsana: LAHJA. Valitettavasti uskon, että monet jäsenet eivät pidä tuota kallisarvoista lahjaa tärkeänä. Mutta se voi muuttua. Pyhä Henki on ystäväsi, kumppanisi ja oppaasi. Käytä sitä! Kuten Moronin kirjassa sanotaan: ”Ja Pyhän Hengen voimalla te voitte tietää totuuden kaikesta” (Moroni 10:5).

4. Yritä parantaa tapojasi

Kamppailetpa viisauden sanan tai pyhien kirjoitusten päivittäisen lukemisen kanssa, yritä parhaasi mukaan parantaa tapojasi päästäksesi lähemmäksi taivaallista Isääsi. Älä epäröi pyytää ammattiapua, jos tarvitset sitä. Tavoista, joiden tunnet estävän sinua saavuttamasta täyttä potentiaaliasi, voi päästä eroon, jos jatkat yrittämistä ja kuljet eteenpäin.

5. Älä anna periksi

Jumalalla on suunnitelma sinua varten, vaikka et näekään sitä vielä. Voit vain tehdä parhaasi, joten jatka aina pyrkimistä parempaan. Älä unohda avata sydäntäsi Jumalalle rukouksessa ja sakramenttikokouksen aikana. Tee oma osasi, ja Jumala avaa oven omana aikanaan. Usko, että jonakin päivänä voit astua Hänen pyhään huoneeseensa, ja se tapahtuu.

 

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Vannessa Gunnell ja se on julkaistu mormonbuzzz.com -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.

(Visited 81 times, 1 visits today)