Noin 12 vuotta sitten koin yhden lähetystyöni hienoimmista kokemuksista… ja sitten yhden lähetystyöni surkeimmista kokemuksista – niillä oli eroa noin 20 sekuntia. Toverini ja minä istuimme autossamme liikennevaloissa Michiganissa. Huomasimme ihmisten viereisessä autossa katselevan meitä – ja kuten kuka tahansa hyvä lähetyssaarnaaja – otimme sen mahdollisuutena toimittaa Mormonin kirja heidän käsiinsä.

Aloimme viittilöidä osoittaen Mormonin kirjaa ja kysyen olisivatko he halukkaita lukemaan sitä. He vaikuttivat kiinnostuneilta, joten ojennetuin käsin, onnistuimme vaihtamaan Mormonin kirjan omistajaa autojen lähtiessä liikkeelle. Toverini ja minä olimme seota innostuksesta. Emme voineet uskoa, että olimme juuri onnistuneet antamaan jollekin Mormonin kirjan (joka on muuten todella vaikeaa Michiganissa) – nousematta edes autosta.

Jatkoimme matkaamme kyseistä tietä pitkin, innoissamme, kohti seuraavaa tapaamistamme. Sitten jouduimme pysähtymään jälleen liikennevaloihin. Valojen vaihtuessa vihreäksi muutama auto kiisi ohitsemme ja mekin aloimme liikkua. Mutta lähtiessämme liikkeelle kuulimme kovan tömähdyksen  jonkin iskeytyessä ikkunaamme. Se oli todella kova tömähdys. Emme olleet varmoja, ampuiko joku meitä kohti vai mitä tapahtui, mutta suorastaan hyppäsimme penkeiltämme. Sitten näimme jonkin sinisen esineen ikään kuin vierivän automme sivua pitkin… ja ymmärsimme. Nuo michiganilaiset, joille olimme menestyksekkäästi vain hetkeä aiemmin ojentaneet tuhannen vuoden verran pyhiä kirjoituksia, yksinkertaisesti vain nakkasivat ne takaisin meille ruuhkaisessa risteyksessä. Innostuneista lähetyssaarnaajista tulikin lannistuneita lähetyssaarnaajia.

Niinpä ajoimme tien sivuun rauhoittuaksemme ja tarkastellaksemme, mitä juuri oli tapahtunut. Ja etäällä tiellä lojui Mormonin kirja riekaleina, tullen yliajetuksi ja häpäistyksi – uudelleen ja uudelleen – jokaisen uuden auton vain jatkaessa matkaansa. Emme voineet jättää sitä. Meistä tuntui niin pahalta. Joten odotimme, että liikenne pysähtyi ja juoksimme keskelle tietä pelastamaan sitä. Nostaessamme sen se oli huonossa kunnossa. Koska se oli taittunut, likainen ja yltä päältä renkaiden jälkien peittämä, päädyimme kutsumaan sitä ”haavoittuneeksi sotilaaksi”.

Veimme kirjan asunnollemme ja annoimme sille leposijan kirjahyllystämme – siinä tulevatkin lähetyssaarnaajat sitä voisivat kunnioittaen katsella.

Emme olleet vihaisia heille, olimme vain surullisia

Nuo ihmiset, jotka tuona päivänä heittivät Mormonin kirjan ikkunasta, todennäköisesti tekivät niin ajattelemattomuuttaan. Emme olleet vihaisia heille. Olimme vain surullisia. Luultavasti he olivat kuulleet jotain huonoa ”mormoneista” ollessaan kirkossa tai internetistä ja päättivät, että kirja, joka heillä oli autossaan, oli vain roskaa heitettäväksi ulos ikkunasta.

Kun joku haukkuu tai muutoin puhuu epäkunnioittavasti Mormonin kirjasta, on täysin hyödytöntä suuttua siitä. Paras, mitä voimme tehdä, on rauhallisesti jakaa oleellinen todistusaineisto sen todenperäisyydestä ja henkilökohtainen todistuksemme tuon kirjan vaikutuksesta elämässämme. Mormonin kirja puhuu omasta puolestaan, kun sitä tutkiva henkilö tekee niin avoimin sydämin. Mutta siihen asti, tärkeintä on tarjota Mormonin kirjasta johdonmukainen kokonaisuus, joka auttaa heidän sydäntään ja mieltään avautumaan sille mahdollisuudelle, että ehkäpä se voisikin olla totta.

Olisin voinut selittää, mitä he tarkalleen ottaen heittivät ikkunasta

Ketkä ovat sivuuttaneet sen ennenaikaisesti, ovat tehneet niin vain ja ainoastaan maallisen hypetyksen vuoksi. Jospa minulla olisi vain ollut mahdollisuus keskustella noiden ohiajaneiden Mormonin kirjan heittelijöiden kanssa, jotta olisin voinut selittää, mitä he tarkalleen ottaen heittivät ikkunasta. Jos minulla olisi ollut mahdollisuus, olisin kertonut heille seuraavat kahdeksan syytä, miksi heidän olisi pitänyt antaa tuolle kirjalle mahdollisuus:

  1. Kirja, jonka he juuri heittivät meitä päin, on yksinkertaisesti tehnyt jokaisesta henkilöstä, joka sitä lukee ja soveltaa sen periaatteita elämäänsä, paremman miehen tai naisen.
  2. Tuo kirja pitää sisällään yhtä paljon ellei enemmän elämänviisautta kuin mikä tahansa muu kirja, joka on koskaan kirjoitettu.
  3. Tuo kirja on olemassa ja se on joko valheellisesti kirjoitettu tai todenmukaisesti käännetty. Tarvittaisiin kauempaa haetumpaa uskoa, että ajateltaisiin Joseph Smithin pystyneen saamaan aikaan kirjan, joka oli vuosia edellä hänen saatavillaan olevaa tutkimustietoa.
  4. Ihmiset Joseph Smithin ympärillä olivat aivan yhtä skeptisiä kuin kuka tahansa nykypäivänäkin. He yrittivät useita kertoja selvittää, liittyikö Mormonin kirjan käännöstyöhön jotain vilpillistä. Jokainen heistä oli loppujen lopuksi vakuuttuneempi kuin koskaan aiemmin, että Joseph oli profeetta.
  5. Jos Joseph Smith oli riittävän älykäs kirjoittamaan Mormonin kirjan, kuten on väitetty, ei hänellä olisi ollut tarvetta kirjurille. Hän olisi toiminut yksin minimoidakseen kaikki mahdollisuudet paljastumisesta.
  6. Yksikään kirjan todistajista ei koskaan horjunut todistuksessaan kirjan todenperäisyydestä, ei edes kohdatessaan julkista syynäystä ja nöyryytystä.
  7. Mormonin kirja ei ole luovan neron tuotos. Se ei ole fantasiaa, se ei ole romaani. Se on huolestuneiden vanhempien ja profeettojen kirjoittama monitahoinen historiikki. Et vain istu alas ja kirjota jotain sellaista; tekstin tieteelliset analyysit vahvistavat sitä tosiasiaa, että sitä on kirjoittanut useat eri muinaisaikojen kirjailijat, omilla kirjoitustyyleillään.
  8. Maailmassa, joka hylkää Raamatun pelkkänä fiktiona, Mormonin kirja elävöittää uskoa Raamattuun ja vahvistaa uskoa Vapahtajaamme Jeesukseen Kristukseen.

Maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka ovat antaneet Mormonin kirjalle mahdollisuuden

Kukaan ei ole lähes 200 vuodessa pystynyt loogisesti selittämään tämän kirjan olemassaolon mahdollista syntyä. Mutta maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka ovat antaneet Mormonin kirjalle mahdollisuuden ja voivat kertoa, ilman epäilyksen häivää, että sillä on ollut positiivinen vaikutus heidän elämäänsä. Ihmiselle, joka on tutkinut Mormonin kirjaa huolellisesti ja avoimin sydämin, on liian vaikeaa sivuuttaa se huijauksena.

Tuona päivänä Michiganissa toverini ja minä koimme, kuinka Mormonin kirja kirjaimellisesti heitettiin ikkunasta meitä päin. Renkaan jäljet sen taittuneessa kannessa tulevat ikuisesti muistuttamaan minua siitä, että maailmassa on ihmisiä, jotka todella tarvitsisivat tuon samaisen ulos heittämänsä kirjan opetuksia elämässään.

Joseph Smith kirjoitti Libertyn vankilassa marraskuussa 1839, että meidän tulisi ”kuluttaa ja käyttää elämämme tuomalla valoon kaikki pimeyden kätköt, sikäli kuin tunnemme ne; ja ne totisesti ilmoitetaan taivaasta” (O&L 123:12-13). Hänet vapautettiin Libertyn vankilasta noin kaksi viikkoa myöhemmin, huhtikuun 6. päivänä. Ajatella, 6. huhtikuuta. Luuletko, että hän olisi voinut järjestää senkin?

Se on lähtöruutu

Mormonin kirja on jo itsessään ihme, mutta palautuksen mittakaavassa se on vain jäävuoren huippu – palautuksen, joka yhä etenee maan päällä meidänkin aikanamme. Ainoa asia, mitä kenenkään tarvitsee tehdä, on antaa Mormonin kirjalle mahdollisuus. Se on lähtöruutu… ja sen kautta aukeaa aivan uusi maailma täynnä ihmeellisyyttä ja mahdollisuuksia.

 

Artikkelin on kirjoittanut Greg Trimble ja se on alun perin julkaistu GregTrimble.com-sivustolla. Artikkelin on suomentanut Tanja Robinson.

(Visited 103 times, 1 visits today)