Joskus ihmiset sanovat: ”Hyvä on, kerro yksittäinen paras todiste Mormonin kirjasta” tai ”Kerro kolme kiistatonta todistetta Mormonin kirjasta.”

Daniel C. Peterson sanoi: ”En usko, että mitään sellaisia on olemassa. Mielestäni se, mitä myöhempien aikojen pyhien tutkijat – anteeksipyytelijät, jos haluaa käyttää sitä nimitystä – ovat ajatelleet tekevänsä Mormonin kirjalla…on konstruoida kumulatiivinen tapaus, missä mikään osatekijä ei ole ratkaiseva, missä mikään osatekijä ei yksinkertaisesti pakota tai taivuta ei-uskovia yhtäkkiä uppoutumaan ja antautumaan sille. En usko, että se on Herran aikomus. En usko, että mitään sellaisia asioita tulee olemaan.”

Hän sanoi, että vaikka löytäisimme steelen (pystyssä oleva, koristeltu tai kirjoitettu kivilaatta) Keski-Amerikasta, jossa lukisi: ”Minä, Nefi olin täällä”, ihmiset löytäisivät silti keinon kiertää sen.

Peterson kuitenkin totesi, että se, mitä hän ei ole pystynyt tekemään – ”ja olen mielestäni yrittänyt tosissani ja rehellisesti – konstruoimaan muuta tapausta tai selitystä Mormonin kirjasta, kuin mitä Joseph Smith on kertonut, ja joka voisi todella selvittää kaiken.

 

Selitykset Mormonin kirjan alkuperästä

Joseph Smithiä kritisoineet ihmiset ovat esittäneet monenlaisia selityksiä Mormonin kirjan alkuperästä, mutta ne ovat monimutkaisia.

Peterson sanoi: ”Minun väitteeni olisi, että kaikki kaupan hyllyltä haetut selitykset Mormonin kirjasta, joita olen tutkinut – ja olen mielestäni tutkinut niitä kaikkia – törmäävät muuriin. Vastaan tulee ennen pitkää jotakin, mikä estää pääsemästä lopputulokseen. Ne eivät pysty selittämään kaikkea, mitä niiden pitäisi selittää.”

”Jos Joseph Smith mielestäsi kirjoitti sen, miten hän teki sen? Jos mielestäsi kultalevyjä ei ollut olemassa, mitä oikein tapahtui? Tarvitaan joku toinen selitys.”

Peterson sanoi: ”Kaikissa vaihtoehtoisissa selityksissä on joitakin vikoja, ja minun mielestäni ne ovat kuolettavia.”

Jeff Lindsey kirjoitti satiirin, jossa Joseph Smith kirjoittaa Mormonin kirjaa, ja ihmiset tuovat hänelle koko ajan lisää tietolähteitä. Sidney Rigdon, Oliver Cowdery ja Parley P. Pratt tuovat kottikärryittäin luettavaa hänelle.

Jossain vaiheessa Rigdon löytää todella hyvän kohdan Walt Whitmanin teoksesta ”Ruohoa” Mormonin kirjaa varten ja Joseph Sanoo: ”Mutta Sidney, tätä kirjaa ei kirjoiteta vielä 35 vuoteen.” Sidney vastaa: ”No, väität olevasi profeetta, eikö niin? Joten tee se, mitä sinulta odotetaan.”

Peterson sanoo: ”Minusta Joseph Smithin selitys on yksinkertainen ja tyylikäs, eivätkä vaihtoehtoiset selitykset yksinkertaisesti toimi. Niistä tulee yhä monimutkaisempia ja se on minulle vain liikaa. Olen joskus sanonut, että minulla ei yksinkertaisesti ole uskoa olla uskomatta Joseph Smithin kertomusta. Minulla ei ole vaihtoehtoa. Se ei ole mahdollista.”

”Nämä ovat mielestäni loogiset vaihtoehdot: Että Josephilla joko oli levyt, tai ei ollut. Ja sitten niiden alakohdat, joita seuraamalla voidaan nähdä, mitä mahdollisesti olisi tapahtunut.

  1. Josephilla ei ollut levyjä.

A.1. Hän tiesi, että hänellä ei ollut levyjä.

A.1.a. Hän oli häikäilemätön huijari.

A.1.b. Hän oli tekopyhä huijari.

A.2. Hän luuli, että hänellä oli levyt.

  1. Josephilla oli levyt.

B.1.Hän teki ne itse.

B.1.a. Hän oli häikäilemätön huijari.

B.1.b. Hän oli tekopyhä huijari.

B.2. Hän sai levyt joltakin muulta henkilöltä.

B.2.a. Hän sai ne joltain aikalaiseltaan.

B.2.b. Hän sai ne joltain muulta kuin aikalaiseltaan.

 

Oliko Joseph Smith huijari?

Peterson jatkoi:

”Muistan, kun ystäväni Bill Hamplin oli kerran yhteydessä melko huomattavan kirkon ja Mormonin kirjan vastustajan kanssa, joka oli entinen kirkon jäsen. [Bill] sanoi: ’Katsos, oletetaan nyt, että olet oikeassa, ja että Joseph Smithillä ei ollut kultalevyjä. Tiesikö hän, että hänellä ei ollut levyjä vai luuliko hän, että hänellä oli levyt? Toisin sanoen, huijasiko hän tietoisesti vai oliko hän jotenkin hullu?’

”Tähän tämä kirkon vastustaja vastasi: ’Minun ei tarvitse alentaa itseäni liian yksinkertaistetuille kahtiajaoillesi.’”

Peterson sanoi kuitenkin, että tämä on reilu kysymys, johon jokaisen kirkon vastustajan, joka väittää, että Joseph Smithillä ei ollut levyjä, tulisi vastata.

Jos Joseph tiesi, että hänellä ei ollut levyjä ja esitti, että hänellä oli ne, kohtaamme heti ongelmia. Sinun täytyy kysyä, Peterson sanoi : ”Oliko hän häikäilemätön juonittelija, petkuttaja, 1800-luvun huijari?”

Lisäksi kaikki Joseph Smithin kirjoitukset on julkaistu Joseph Smith papers -sivustolla ja Peterson sanoi: ”Jos Joseph Smith ei ole vilpitön, sitten en pysty arvioimaan vilpittömyyttä toisessa ihmisessä.”

”Tämä on mies, jonka kaikkein henkilökohtaisimmat yksityiset kirjoitukset, kirjeet vaimolleen, henkilökohtaiset päiväkirjamerkinnät, ovat täynnä rukouksia. Hän rukoilee jatkuvasti. Oi Herra, auta palvelijaasi, auta minua. Kirjoittaessaan vaimolleen Emmalle, hän rukoilee, ilmaisten rukouksia hänen puolestaan. Hän pitää huolta, että hänen lapsensa rukoilevat joka ilta, ynnä muita tällaisia asioita. Hän antaa jatkuvasti itsestään vaikutelman, että hän on uskovainen. Nuoressa Joseph Smithissä varmasti ei ole mitään, mikä osoittaisi hänen olevan häikäilemätön, manipuloiva huijari. Hänessä ei vain ole mitään sellaista. Hän ei anna pokkansa pettää koskaan. Jos hän on sellainen, nähdäkseni siitä ei ole mitään todistetta.”

”Tämä on nuori mies…[joka] menee metsään rukoilemaan ollessaan levoton jostakin, kun hän oli huolissaan, kun hän oli poissa tolaltaan tai epävarma ja niin edelleen. Tähän on olemassa toistuva kaava. Hän on uskovainen. Jos tutkit yhtään hänen kirjoituksiaan, huomaat, että hän todella uskoo saavansa ilmoitusta. Hän ei ole häikäilemätön huijari.

 

Uskollinen loppuun asti

”On myös toinen todiste. Olisiko häikäilemätön huijari sietänyt asioita, joita hän joutui kestämään?

”Ajatelkaa Libertyn vankilaa. Jos olet koskaan käynyt Libertyn vankilassa, tiedät miten pieni, synkkä ja pimeä se oli…Hän oli aidosti onneton. Teidän täytyy ymmärtää, että hän oli lähes epätoivoinen. Voitte kuvitella, millaiset olot siellä oli. Kun hän kirjoitti tätä kuuluisaa epistolaa luvussa 121: ’Oi Jumala, missä olet?’ (OL 121). Meidän ei tulisi nähdä sitä vain kirjallisuuden kukkasena tai näyttelemisenä. Hän todella tunsi itsensä hyljätyksi. Se oli kauheaa aikaa hänelle.”

”Ja siitä tekee vielä kauheampaa se, että pyhät ajetaan kodeistaan, eikä hän pysty tekemään asialle mitään. Voitko kuvitella? Jos sinulla on vähääkään inhimillistä omatuntoa jäljellä, ja jos olisit valehdellut, tämä olisi lähes mahdotonta kestää. Hän olisi saavuttanut ehdottoman aallonpohjansa, mutta hän selviää siitä lujasti uskoen, kuten hänen veljensä Hyrum.”

”Mieti, mitä muuta pyhille tapahtui hänen väitteidensä takia. Voitko kuvitella, jälleen kerran, että olet vain keksinyt koko jutun ja ihmisiä kirjaimellisesti kuolee puolestasi kertomasi tarinan takia? Sinun pitäisi olla sosiopaatti kestääksesi sen, mutta taaskaan ei ole mitään todisteita, että hän olisi ollut sellainen.”

”Sitten tietysti oli hänen oma lopullinen marttyyrikuolemansa. Hän itse asiassa luuli kuolevansa Libertyssä, mutta hän kuoli vasta muutamia vuosia myöhemmin. Ja hän tiesi melko varmasti, että se tulisi olemaan lopputulos.”

”Nyt on tietysti helppo sanoa, että huijari saattaisi mennä loppuun asti, mutta kovin moni ei sitä tekisi. Taas kerran, tämä puhuu enemmän vilpittömyyden kuin häikäilemättömyyden ja tietoisen huijauksen puolesta. Hän oikeasti kuolee, ja hän kuolee uskollisena todistukselleen. Niin tekee myös Hyrum Smith, ja se on minusta huomionarvoista. Että Hyrum, hänen vanhempi veljensä, on hänen mukanaan Carthagen vankilassa.”

 

Silminnäkijöiden todistukset

Sitten on tietysti väite siitä, että Joseph Smith oli hullu – että hän luuli, että hänellä oli levyt, vaikka niitä ei oikeasti ollutkaan. Peterson sanoi: ”Oletetaan, että Joseph näki harhanäkyjä kultalevyistä. Entä kaikki muut ihmiset? Onnistuiko hänen todella löytää kahdeksan heinähattua, jotka myös näkivät harhanäkyjä kultalevyistä juuri sopivaan aikaan?…En tiedä, miten se voisi olla edes mahdollista.”

”Teillä on kahdeksan todistajaa, teillä on kolme todistajaa, teillä on useita muita todistajia, jotka olen maininnut jo aikaisemmin. Joitakin suosikkejani ovat ihmiset, jotka olivat levyjen lähettyvillä, kun Joseph ei ollut – Emma ja Josephin sisko Katharine tunnustelivat levyjä, tuntien D:n muotoiset renkaat, jotka pitivät ne yhdessä, he koskettelivat levyjen reunoja, ja tunsivat, miten kansilevy hankasi alempaa levyä.”

”Voit taas sanoa ihan mitä haluat: Joseph luuli, että hänellä oli levyt, hän oli vain mieleltään sairas, mutta oli myös suuri joukko muita ihmisiä, jotka näyttivät olevan tiheänä keskittymänä Josephin asuinalueella – ehkä vedessä oli jotain, mikä sai heidät kaikki kuvittelemaan levyt samaan aikaan. Se on huomionarvoista. Se on melkein merkki jumalallisesta väliintulosta, että on niin paljon onnea löytää niin monta hullua ihmistä niin pienellä alueella ja hänen käytettävissään.”

”Richard Bushman sanoo mielenkiintoisesti alkuaikojen mormonismista, että juuri arvostelijat, eivät mormonit, haluavat päästä eroon varhaisista alkuperäisistä lähteistä, historiallisista asiakirjoista. Niistä täytyy päästä eroon, koska todistajat sanovat: ’Katsos, minä pitelin levyjä.’”

”Sitten he sanovat, no, he eivät koskaan väittäneet oikeasti koskettaneensa niitä. Kylläpäs, Hyrum Smith sanoo: ”Pitelin niitä omissa käsissäni.” Voiko hän ilmaista sitä selkeämmin?”

”No, hän ei oikeasti nähnyt niitä omin silmin. Hän sanoo, että hän näki ne omin silmin. En tiedä mitä muuta hän voisi sanoa.”

 

Mistä Joseph sai levyt?

Joten toinen vaihtoehto Petersonin mukaan on se, että Josephilla oli levyt, mutta mistä hän sai ne? On olemassa mahdollisuus, että hän teki ne itse, mutta mitä todisteita on olemassa, että hän olisi kyennyt siihen? ”Mitä todisteita on siitä, että hän olisi ollut metallurgi tai seppä tai mitään sellaista, joka olisi tehnyt hänet kykeneväksi valmistamaan levyt?”

Jotkut ovat ehdottaneet, että Oliver Cowdery olisi valmistanut ne, mutta samat kysymykset heräävät hänen suhteensa. Ei ole mitään todisteita, että hänellä olisi ollut pätevyyttä siihen.

Toinen kysymys Petersonin mukaan on se, että: ”Mistä voi saada niin paljon kultaa? Käsitättekö, miten paljon kultaa tarvittiin? Puhutaan kullan määrästä, joka on tuhansien dollareiden, ehkä satojen tuhansien dollareiden arvoinen nykyhinnassa. Levyjen painon on arvioitu olevan noin 60 naulaa (n. 27 kg). Vaikka kyseessä olisi kultaseos, se on silti paljon kultaa.”

”Ja sitten ne katoavat, eikö niin? Perheellä oli tuo äärimmäisen arvokas esine ja sitten he kadottivat sen tai jotain? Ja jatkoivat elämäänsä köyhyydessä? Se on aika outoa…”

Itse asiassa, oliko Palmyran lähellä jonkinlainen savua tupruttava paja, missä Joseph tai Oliver muotoilivat useita kiloja kultaa levyiksi, eikä kukaan huomannut mitään? Tuskin.

”Eli sekä häikäilemätön huijari ja tekopyhä huijari -vaihtoehdot ovat pois suljettuja ja todisteita siitä, että hän olisi itse valmistanut levyt, ei ole.”

Jos Joseph Smithillä oli levyt ja hän ei valmistanut niitä itse, mistä hän sai ne? Petersonin mukaan vaihtoehdot ovat Josephin aikalaiselta tai joltakin muulta, kuin Josephin aikalaiselta. Voit itse yrittää, mutta kirkon vastustajatkaan eivät ole keksineet ketään Josephin aikalaista, joka olisi kestänyt tarkastelua.

Mutta Peterson sanoo, että hänellä on ehdokas muulle, kuin Josephin aikalaiselle.

Peterson sanoi: ”Jätin tämän viimeiseksi, koska mielestäni kaikki muut tiet ovat suljettuja. Et pysty antamaan selitystä, joten jäljelle jää vain yksi.

”Tiedän, että jotkut pitävät tätäkin mahdottomana. Mutta saatatte muistaa, mitä Sherlock Holmes sanoi selittäessään poissulkemisen tekniikkaansa. Se oli yksinkertaisesti sitä, että kaikki mahdottomat asiat täytyy sulkea pois, ja mitä jäljelle jääkin, oli se miten epätodennäköistä tahansa, sen täytyy olla selitys.”

”Nyt ihmiset sanovat: ”Ei, ei, ei, enkelit eivät anna kirjoja ihmisille”, lainatakseni Sterling McMurrinia. Hänellä oli jo ennalta päätetty, joustamaton näkemys, joten se ei voinut olla mahdollista. Tai…Dale Morgan, joka sanoi: ’Kuule, voin hyväksyä minkä tahansa muun selityksen, paitsi sen, minkä kirkko antaa.’ No, jos se näkemyksesi, olkoon. Tämä tie on myös sinulle suljettu. Joten sinun täytyy löytää toinen.” Mutta mikä se on?”

”Ymmärrän nyt,” päätteli Peterson, ”että yliyksinkertaistan asioita, eivätkä kaikki tule samaan johtopäätökseen kanssani, mutta niin minä päädyin siihen. Siksi en voi kulkea toista tietä. Olen sanonut, että en voi olla uskomatta, koska minulle Joseph Smithin kertomus on helpompi uskoa kuin vaihtoehtoiset selitykset, joita on esitetty selvittämään hänen väitteitään.”

 

Artikkelin on kirjoittanut Maurine Proctor ja se on alun perin julkaistu ldsmag.com -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Krista Kora.

(Visited 90 times, 1 visits today)