Kesäkuun 16. päivä 1844 Joseph Smith piti puheen, jota ”Lehtosaarnaksikin” on kutsuttu. Se oli yksi viimeisiä asioita, joita koskaan tulisimme kuulemaan tuolta profeetalta ja sateen vuoksi se jäi vielä lyhyeksikin. Vain 11 päivää myöhemmin hän kuolisi marttyyrina Carthagen vankilassa ja hän tiesi jo tuolloin hänen aikansa olevan vähissä. Ennen kuin sade lopetti hänen saarnansa, Joseph sanoi aikalaisilleen jotain, joka sopii yhtä hyvin tähänkin päivään. ”Minulla on syytä uskoa, että kirkkoa puhdistetaan parhaillaan.”

Kun tämä lausunto yhdistetään ilmoitukseen, joka annettiin Kirtlandissa heinäkuun 23. päivä 1837 (ja joka tunnetaan myös Oppi ja liitot -kirjan 112. lukuna), alkaa helposti tuntua, ettei tule olemaan mikään helppo tehtävä olla Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsen näinä viimeisinä aikoina. Tuon ilmoituksen mukaan ”synkkä pimeys” peittää ihmisten mielen ja ”kosto kohtaa joutuin maan asukkaita, vihan päivä, palamisen päivä, hävityksen, itkun, surun ja valituksen päivä”. (O&L 112:23-24)

Mutta mielenkiintoisinta tässä on, että niin monet olettavat ulkopuolisen maailman ottavan näiden vaikeiden aikojen suurimmat iskut vastaan. Niin ei kuitenkaan ole, ei alkuunkaan. Itse asiassa, Herra sanoo, että ”minun huoneestani (mormoneista) se alkaa, ja minun huoneestani se lähtee maailmaan … ensiksi niiden keskuudesta teidän keskuudessanne, sanoo Herra, jotka ovat väittäneet tuntevansa minun nimeni eivätkä ole tunteneet minua ja ovat pilkanneet minua keskellä huonettani”. (O&L 112:25-26)

Joten… olen huomannut kirkossa kolme eri mormonityyppiä, mutta uskon ainoastaan kolmannen tyypin pystyvän kestämään kaikki uskon koettelemukset, joita kohtaamme parhaillaan ja tulemme kohtaamaan lähitulevaisuudessa.

 

1. Uskollinen, mutta itsepäinen mormoni

Nämä mormonit ovat täynnä uskoa ja heitä käytetään kuvaamaan perusmormonia. He pitävät tiukasti kiinni siitä, mitä heille on alkeisyhdistyksessä opetettu ja kavahtavat kaikkea, joka saattaisi kiistää nuo asiat, joita he ovat opetelleet niin kovin pitkään. Muutos on vaikeaa tälle mormoniryhmälle. He saattavat lainata pyhien kirjoitusten kohtaa, joka sanoo: ”Jumala on sama eilen, tänään ja ikuisesti” ja olettaa kirkonkin olevan sama eilen, tänään ja ikuisesti. He edelleen ajattelevat Joseph Smithin istuneen pöydän ääressä, lakana hänen ja Oliver Cowderyn välissä, Josephin tunnustellessa kultalevyjen kaiverruksia ja kääntäessä tekstiä tunti toisensa jälkeen. He pitävät ajatuksesta, kuinka Aabraham etsiä lisää valoa ja tietoa, mutta heillä on vaikeuksia soveltaa samaa periaatetta itseensä. Mitä he tietävät… on kaikki mitä he tietävät, eikä millään muulla ole väliä.

Tämänkaltaiset mormonit eivät juurikaan perusta kirkon tutkijoista. Heillä on kotonaan vanha kokoelmansa kirjallisuutta, joka koostuu lähinnä 1970-1985 välillä julkaistuista kirjoista, kuten esimerkiksi Pelastuksen opit. Heillä on kyllä hyllyssään Hugh Nibleyn kokoelmateos, mutta heillä oli vaikeuksia lukea se loppuun. Kriitikot kutsuisivat näitä ihmisiä… karjalaumaksi. He kutsuisivat näitä ihmisiä sarkastisesti ”tosiuskoviksi mormoneiksi”.

Rakastan tätä mormoniryhmää. He ovat uskollisia ja kuuliaisia. He ovat aina paikalla auttamassa ja ovat yleisesti ottaen palvelualttiita. Heidän ainoa ongelmansa on, kuinka he saattavat reagoida ihmisiin, joilla on kysymyksiä heidän uskostaan. Jos heidän kuulemansa kysymykset tai toteamukset ovat ristiriidassa tai muutoin eroavat heidän pitkään kiinnipitämistään käsityksistä, he saattavat ryhtyä puolustuskannalle ja vaikuttaa tuomitsevilta kysyjää kohtaan. Moinen käytös saattaa saada kysyjän tuntemaan itsensä tyhmäksi… ja saattaa lannistaa vaikeuksien kanssa kamppailevan jäsenen, jolla ei välttämättä ole ollut samoja todistusta kasvattavia kokemuksia kuin heillä. Kuten Paavali sanoi, nämä uskolliset, mutta itsepäiset mormonit saattavat olla ”täynnä intoa Jumalan puolesta, mutta heiltä puuttuu ymmärrys”, joten he ovat järkkymättömiä suhteessaan johonkin kirkon historian tai opin osaan, kuitenkin ollen samanaikaisesti täysin väärässä. Paljon intoa, mutta oikean tiedon puute, voi aiheuttaa samankaltaisen tilanteen, jota Alma todisti aikansa kirkossa. Kirkon väki ”alkoi halveksia toisiaan ja se alkoi vainota niitä, jotka eivät uskoneet sen oman tahdon ja mielen mukaisesti.” Näille ihmisille on todellinen ongelma vain yksinkertaisesti todeta: ”En tiedä… mutta keskustellaanpa”, mikä puolestaan saa heidät viattomassa tietämättömyydessä johtamaan harhaan niitä, jotka saattavat aidosti etsiä vastauksia.

 

2. Utelias, mutta kiivas mormoni

Tämä mormoniryhmä on pieni, mutta se kasvaa kovaa vauhtia internetin ja sosiaalisen median avoimuuden vuoksi. He ovat hyväsydämisiä ja hienotunteisia ihmisiä, jotka ovat ottaneet vakavasti Joseph Smithin neuvon ”kulkea edelleen kohti täydellisyyttä ja paneutua yhä syvemmälle jumalisuuden salaisuuksiin”.

Mutta heidän tutkiessaan he löytävät asioita, jotka ovat ristiriidassa heille alkeisyhdistyksessä ja pyhäkoulussa opetettujen asioiden kanssa. Jotkut noista asioista, kuten vanhin Ballard hiljattain mainitsi, ovat ”vähemmän tunnettuja tai kiistanalaisia, kuten moniavioisuus, näkijäkivet, erilaiset kertomukset ensimmäisestä näystä, Mormonin kirjan tai Abrahamin kirjan käännöstyön eteneminen, sukupuolikysymykset, rotu ja pappeus sekä taivaallinen Äiti.”

Siinä missä uskollinen, mutta itsepäinen mormoni saattaa kaihtaa näitä aiheita ja elää elämäänsä, utelias, mutta kiivas mormoni saattaa tehdä vääriä johtopäätöksiä kyseenalaisista lähteistä saadun puutteellisen tiedon pohjalta ja sitten tehdä hätiköityjä päätöksiä koskien uskoaan. Ihmisen tehtyä hätiköity päätös ihmisluonto ja synnynnäinen ylpeys tekevät tuon päätöksen kumoamisesta erittäin vaikeaa, ihmisen pelätessä tulevansa leimatuksi epävarmaksi jahkailijaksi. Useimmiten, kun ihminen tekee hätiköidyn päätöksen, hän kuitenkin päätyy seisomaan päätöksensä takana sataprosenttisella varmuudella, huolimatta siitä, tietääkö hän päätöksen olleen oikea vai väärä.

Tämänkaltainen mormoni kääntyy ensimmäisenä kuvaillun mormonin (uskollisen, mutta itsepäisen mormonin) puoleen ja kysyy, miksi pyhäkoulun oppikirjassa on kuva Josephista ja Oliverista pöydän ääressä lakana välissään, kun todellisuudessa Joseph käytti kääntäessään näkijäkiveä, joka oli hatussa, ja levyjen ollessa peitettyinä. Jos uskollinen, mutta ahdasmielinen mormoni reagoi tähän puolustavasti tai ylimielisesti… syttyy totuuden ja perinteiden välinen taistelu, josta kukaan ei selviä voittajana. Monissa tapauksissa tämän tyypin mormoni on oikeassa erilaisten kirkon historiaa koskevien näkökulmien suhteen, mutta ei useinkaan pysyttele kuvioissa riittävän pitkään nähdäkseen niitä korjattavan seuraavassa oppikirjassa. Uteliaasta mormonista tulee nyt kiivas mormoni, joka uskoo, että heille on tahallisesti valehdeltu kaikki nämä vuodet… ja uskollinen, mutta ahdasmielinen mormoni menettää veljen tai sisaren, joka olisi voinut auttaa heitä johtamaan seurakuntaneuvostoa.

Molemmat mormonityypit edesauttavat tämän puhki kuluttavan kitkan syntyä.

 

3. Uskollinen, mutta utelias mormoni

Viimeinkin! Mormoniryhmä, josta on kiinnostavaa keskustella. Tämä ryhmä on avioliitto kahden edellisen ryhmän välillä. Mielenkiintoista on se, että nämä kaksi edellä kuvattua mormoniryhmää yhdistettynä muodostavat mormonin, jolla on sekä älylliset että hengelliset kyvyt ottaa haltuunsa taivaan voimat ja suorittaa nykyajan ihmeitä. Tämänkaltainen mormoni Joseph Smith oli. Tämänkaltainen mormoni on vahva uskossaan, mutta aina avoin keskustelemaan erilaisista näkökulmista. He etsivät totuutta ja ovat valmiita hyväksymään sen, vaikka se olisikin ristiriidassa heidän nykyisten näkemystensä kanssa. Nämä ovat mormoneja, jotka todella oppivat ja kasvavat yhdistäessään uskonsa ja älynsä navigoidakseen läpi vaikeiden aikojen.

Nämä mormonit ovat enemmän kiinnostuneita auttamaan toisia, kuin ”olemaan oikeassa”. He ovat parempia kuuntelemaan ja ymmärtämään, kuin puhumaan ja olettamaan. Tämänkaltaisella mormonilla ei ole harhakuvia siitä, että kirkko olisi täydellinen, ihmiset ja johtajat olisivat täydellisiä tai että kirkon historiikki olisi 100% totuudenmukainen siinä muodossaan, kuin se on 80-luvun pyhäkoulun oppikirjassa kuvattu. Tämä mormoni on valmis ja halukas kuuntelemaan, kun vanhin Ballard sanoo, että meidän pitäisi opiskella näitä kiistanalaisia aiheita ja tuntea ne ”kuin omat kämmenemme”. Tämä mormoni tietää, että kertomus kirkon historian kulusta saattaa muuttua ajan kuluessa, mutta oppi voi silti pysyä puhtaana ja oikeana, erottuen kaikista muista teologioista, joita tämä maa on koskaan päällään kantanut.

Tämä on todellinen Kristuksen opetuslapsi. Tämä on rauhantekijä ja tiedon etsijä. Tämänkaltaiset mormonit tulevat johtamaan Kristuksen toisessa tulemisessa. Tämänkaltainen mormoni minä haluan olla…

 

 

Artikkelin on kirjoittanut Greg Trimble ja se on alun perin julkaistu GregTrimble.com-sivustolla. Artikkelin on suomentanut Tanja Robinson.

(Visited 165 times, 1 visits today)