Tietämättömyys ei ole yhtä häpeällistä kuin haluttomuus oppia. ~ Benjamin Franklin

Rakastan uuden tiedon oppimista. On jännittävää lukea, että kolmen muinaisen viikinkiasutuksen jäänteet on saatettu äskettäin löytää Kanadasta. Minusta on kiehtovaa lukea mullistavasta geenimuunteluteknologiasta, jota saatetaan jonakin päivänä käyttää sairautta aiheuttavien mutaatioiden korjaamisessa. Olin haltioissani lukiessani, että NASA:n Marsia kiertävän alus näyttäisi löytäneen kidevettä sisältäviä suolamineraaleja planeetalta, mikä viittaisi siihen, että siellä on vettä.

Oli ilo lukea, että hyvin säilynyt dagerrotypia (varhainen valokuvatyyppi) Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon presidentistä, Wilford Woodruffista Nauvoon ajoilta, ilmaantui Ebay-verkkokauppaan (ja sen osti ystäväni, joka on kirkon valokuvahistorioitsija, Ron Fox).

Onko kirkolla virallisia kannanottoja näihin, tai moniin muihin uutisissa esiintyviin aiheisiin?

Se on tietysti tyhmä kysymys. Miksi kirkolla olisi virallinen kanta mahdollisten viikinkiasutusten alkuperäisyydestä, mahdollisesta vesilöydöksestä Marsissa, tai virallista mielipidettä siitä, milloin Wilford Woodruffin kuva on otettu?

”Kuinka paljon oikeastaan tiedämme___________?” ja voimme täyttää aukon lähes millä sanalla tahansa.  Kuinka paljon tiedämme tietoisuudesta, multiversumeista, meristä, avaruudesta, keitä ensimmäiset ihmiset olivat, tai miten aivot ymmärtävät tunteita?

Luettelo voisi jatkua loputtomiin. Useimmista aiheista tiedämme paljon enemmän nyt kuin kymmenen vuotta sitten, mutta todennäköisesti tulemme tietämään paljon enemmän taas kymmenen vuoden kuluttua.

 

Mitä profeetat tietävät?

Mitä tulee evankeliumiin tai opillisiin aiheisiin, meillä on tapana ajatella, että kaikki profeetat tiesivät samat asiat kaikista hengellisistä asioista. Oletamme, että menneet profeetat ymmärsivät evankeliumin ja sen opit täsmälleen samalla tavalla kuin 21. vuosisadan amerikkalaiset myöhempien aikojen pyhät.

Vaikka epäilemättä onkin mahdollista, että ainakin jotkut asiat olivat (tai ovat) sellaisia, jotka kaikki menneet ja nykyajan profeetat yleismaailmallisesti ymmärsivät, ei ole kohtuullista olettaa, että kaikki hengelliset näkökulmat on ymmärretty aina samalla tavalla. Oppineet kertovat esimerkiksi, että varhaisilla israelilaisilla oli monijumalainen näkemys jumaluudesta (he uskoivat useiden jumalien olemassaoloon), kun taas puhdas yksijumalaisuus (usko yhteen Jumalaan) alkoi esiintyä vasta noin 7. vuosisadalla eKr.

Kristuksen palvelutyön aikana uusia opetuksia lisättiin, kun Mooseksen laki oli täytetty.

Kun Joseph Smith astui kuvioihin, hän palautti kadotettuja opetuksia, mutta lisäsi myös uusia ilmoituksia, jotka annettiin nykymaailmaa varten. Josephin kuoleman jälkeen tapahtui jopa enemmän edistystä. Joitakin Josephin opetuksista kehitettiin, joitakin käytäntöjä – kuten pyhityksen laki ja moniavioisuus – lopetettiin (syistä, joita ei ole täysin paljastettu).

Elävän kirkon – kirkon, jota johdetaan ilmoituksen perusteella –  jäsenenä olemisen kauneus on siinä, että me voimme odottaa ja toivoa muutoksia, ”ja se, joka ottaa vastaan valoa” kuten Opissa ja liitoista sanotaan, ”ja pysyy Jumalassa, saa lisää valoa; ja se valo kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka. (OL 50:24)

Kysymyksiin, joihin mormonit eivät osaa vastata nyt, saatetaan saada vastauksia tulevaisuudessa.

Ilmoituksen kirkossa ei ole ”lopullista sanaa”, mitä tulee evankeliumin tuntemiseen. Kuten maallisessa koulutuksessa, lisää tietoa tulee aina.

 

Millaisia vastauksia voimme odottaa kirkolta?

No, mitä tällä on tekemistä ”virallisten” vastausten kanssa? Antakaa, kun selitän: Yli kaksi vuosikymmentä olen keskustellut epäilevien tai entisten jäsenten kanssa, jotka ovat osoittaneet kysymyksensä mormoneille. Usein he nurisevat, että ihmiset, kuten minä, ovat vain harrastelijamaisia (tai ”ammattimaisia”) anteeksipyytäjiä (”anteeksipyytäjät” ovat niitä, jotka puolustavat uskoaan), ja siksi minun ajatukseni asioista voidaan sivuuttaa.

He haluavat ”virallisia” mormonivastauksia vaikeisiin kysymyksiin.

Aiheita, jotka vaivaavat joitakin jäseniä, ovat:

  • Kysymykset Aabrahamin kirjan (kuten ne on kirjoitettu pyhissä kirjoituksissamme) yhteydestä egyptiläisiin kirjoitusmerkkeihin Joseph Smithin papyruskääröistä
  • Mormonin kirjasta lukemamme ja arkeologien kuvaaman muinaisen Uuden maailman välinen yhteys
  • Yhteys pyhien kirjoitusten kertomusten Aadamin ja Eevan ja tiedemiesten tutkiman orgaanisen evoluution välillä
  • Yhteys 1800-luvun rajaseutuja asuttaneiden amerikkalaisten taikauskoon suhtautumisen ja Joseph Smithin Mormonin kirjan levyjen kääntämisessä käyttämien menetelmien välillä
  • Ero Josephin nuoren miehen ymmärryksen ja kokeneen profeetan lisääntyneen ymmärryksen välillä Ensimmäisen näkynsä kokemuksesta
  • Yhteys Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon temppelisymbolien ja Joseph Smithin aikaisten vapaamuurareiden symbolien välillä
  • Yhteys Joseph Smithin palauttaman moniavioisuuden harjoittamisen ja ihmisten aikaansaamien, moraalia sekoittavien käytäntöjen välillä
  • Yhteys 1800-luvun alun rotu-uskomusten ja mustilta miesjäseniltä pappeuden kieltämisen välillä
  • Yhteys hengen, aivojen ja sukupuolisen viehtymyksen, sekä perinteisen miehen ja naisen välisen avioliiton välillä

Ja monia muitakin on.

Kriitikoiden ja joidenkin jäsenten mielestä kirkolla tulisi olla viralliset vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin – tai mihin tahansa vaikeisiin kysymyksiin, joita saattaa ilmaantua jatkopohdiskeluissa, uusien löydöksien ilmaantuessa, tai kun ihmisten välisissä suhteissa tapahtuu muutoksia.

Sellaiset toiveikkaat halut kuitenkin ovat naiiveja ja epärealistisia.

 

Oppineiden vastaukset ovat mormonien vastauksia

Ensinnäkin, ylivoimaisesti suurin osa näistä kysymyksistä käsittelee teoreettisen tiedon tulkintaa eikä opillisia ongelmia. Esimerkiksi, kirkko opettaa, että Lehi, Nefi ja heidän pieni perheiden ryhmänsä matkusti laivalla vanhasta maailmasta uuteen maailmaan, jossa he harjoittivat uskontoaan, taistelivat niitä vastaan, jotka rajoittivat heidän elämäntapaansa, ja kirjoittivat näistä yhteenotoista metallilevyille. Kirkon virallinen opetus on, että Mormonin kirja on Jumalan sanaa. Herra ei ole ilmoittanut mitään historiallisia yksityiskohtia Mormonin kirjan ihmisistä tai heidän maistaan.

Saatamme toivoa, että Herra paljastaisi joitakin historiallisia omituisuuksia Mormonin kirjan ihmisistä; saatamme myös toivoa, että Herra paljastaisi enemmän yksityiskohtia toisen tulemisen ajankohdasta tai siitä, voivatko kuolleet edetä yhdestä taivaan valtakunnasta toiseen. Saatamme toivoa, että Herra paljastaisi, saako Pyhä Henki koskaan ruumista, tai miten älyistä tehtiin henkilapsia. Voimme toivoa monia asioita, mutta Herra paljastaa vain ne asiat, jotka ovat tarpeellisia voidaksemme tulla Kristuksen kaltaisiksi ja palata taivaalliseen perheeseemme. Toistaiseksi on olemassa kysymyksiä, joihin mormoneilla ei ole vastauksia.

Jos ei ole olemassa ilmoitusta, joka kertoo Lehin maihinnousupaikan Uudessa maailmassa, jos ei ole ilmoitusta, joka kertoo, että Uudessa maailmassa ennen jerediläisten tuloa ei ollut ihmisasukkaita, jos ei ole ilmoitusta, joka kertoo Mormonin kirjan levyjen tarkan kemiallisen yhdistelmän, niin silloin vastauksia ei löydy virallisista kirkon profeettojen saamien ilmoitusten tiedoksiannoista – niitä löytyy vain teoreettisen tutkimuksen ja järkeilyn kautta.

Jos tarkastelemme muita päänvaivaa aiheuttavia kysymyksiä, löydämme saman epävarmuustekijän. Uskomme, että Abrahamin kirja sisältää Jumalan sanaa, mutta meillä ei ole ilmoitusta miten (tai kenen välityksellä) Abrahamin kertomukset – kuten ne paljastettiin Josephille – alun perin tallennettiin. Meillä ei ole ilmoitusta Joseph Smithin papyruskääröjen ja pyhissä kirjoituksissamme julkaistun tekstin välisen yhteyden luonteesta.

Vaikka tiedämme, että Mormonin kirja ja muut nykyajan pyhät kirjoitukset annettiin Josephille Jumalan voimasta, meillä ei ole ilmoitusta, joka kertoisi meille, miten Josephin näkijänkivi toimi välineenä pyhien kirjoitusten ilmoitusten saamisessa.

Vaikka tiedämme, että Joseph palautti moniavioisuuden, meillä ei ole ilmoitusta siitä, miten tätä käytäntöä täysin toteutettiin Josephin aikana, tai miten tämä käytäntö toimii perheen kanssakäymisessä maanpäällisen elämän jälkeen.

Vaikka tiedämme ilmoituksen kautta, että Jumala loi maan ja ihmiskunnan, meillä ei ole ilmoitusta, joka kertoisi, miten kauan tuo prosessi kesti tai mitä menetelmiä Jumala käytti.

Me tiedämme Josephin oman todistuksen perusteella, että Jumala ja Kristus ilmestyivät hänelle lehdossa vastauksena Josephin pyyntöihin saada hengellistä opastusta. Meillä ei ole ilmoitusta, joka kertoisi meille täsmälleen, miten Joseph kykeni näkemään jumalalliset olennot, vaikka hän itse pysyi lihassa. Meillä ei myöskään ole ilmoitusta, joka kertoisi, mitä Joseph ymmärsi Jumalasta tai evankeliumista, kun hän poistui lehdosta, eikä myöskään tarkkaa aikajanaa, joka kertoisi, milloin hänelle annettiin lisää evankeliumin ymmärrystä.

Vaikka mustilta kirkon jäseniltä kiistatta kiellettiin pappeus jossain vaiheessa Brigham Youngin ajoilta vuoteen 1978, meillä ei ole ilmoitusta siitä, miksi Brigham toteutti käytännön tai edes oliko hänen siirtonsa henkilökohtaisten tunteiden, ympäristön painostuksen vai kulttuurisen taipumuksen aikaansaamaa.

Vaikka kysymys viehtymyksestä samaan sukupuoleen on yllyttänyt kirkkoa antamaan virallisia vastauksia, jotka käsittelevät temppeliavioliittojen maallisia käytäntöjä ja avioliiton ulkopuolisia suhteita, meillä ei ole ilmoitusta, joka kertoisi, miksi niin monia uskollisista veljistämme ja sisaristamme viehättävät samaa sukupuolta olevat ihmiset tai miten se vaikuttaa perhesuhteisiin tuonpuoleisessa.

Vaikka on aina mahdollista, että me kuolevaisuudessa ollessamme saatamme saada ilmoitusta näistä ja muista vaikeista aiheista, tosiasia on, että Herra ei anna meille vastauksia kaikkeen. Miksi?

 

Miksi en saa selvää ristiriitaisista ajatuksista ja tiedoista?

Joitakin Hänen syistään ei ehkä voi saada selville ihmisälyn ja logiikan kautta. Meidän täytyy myös muistaa, että kuolevaisuus on koetuksen aikaa, jolloin meidän on määrä itse selvittää asioita. Epäonnistuminen ja väärin ymmärtäminen ovat osa asioiden selvittämisprosessia. Umpikujat, varaslähdöt ja väärät käännökset ovat kaikki osa elämän kokemusta ja osa sitä, mikä lopulta johtaa vanhurskaan ihmiskunnan siirtymiseen eteenpäin. Henkilökohtainen tilivelvollisuutemme ei niinkään koske kommelluksiamme ja virheitämme, vaan ennemminkin suuntaa, johon kuljemme ja sitä, auttaako tuo suunta meitä tulemaan enemmän Kristuksen kaltaisiksi.

Siispä, koska meillä ei ole vastauksia ilmoitusten kautta, meillä ei ole muuta vaihtoehtoja kuin tyytyä teoreettisiin vastauksiin. Jotkut noista vastauksista voivat olla oikeassa ja jotkut väärässä. Jotkut voivat olla täsmälleen oikeassa, jotkut yleisellä tasolla ”oikeassa”, mutta kaipaisivat lisätarkennusta. Ja kun meidän täytyy kääntyä teoreettisten vastausten puoleen, pelikenttä on avoin kaikille, jotka haluavat jakaa ajatuksiaan. On olemassa asiantuntijoita, joilla on tutkintoja arkeologiasta, antropologiasta, genetiikasta ja historiasta – ja he kaikki voivat jakaa ajatuksiaan ja mielipiteitään keskusteluissa – mutta meidän ei tulisi ylenkatsoa niitä, jotka eivät ole asiantuntijoita. Kuten Hugh Nibley sanoi, tämä on amatöörien aika, ja laaja äänten ryhmittymä on osallisena keskusteluissa.

Johtavat veljet ovat tietoisia, että monet näistä aiheista ovat todistusten kompastuskiviä. Täysin tietoisena siitä, että me pyrimme oppimaan ”tutkimalla sekä uskon kautta” (OL 88:118), kirkko tuotti 11 teoreettista artikkelia, jotka käsittelevät joitakin näistä aiheista. Vanhin Ballard, tuoreessa puheessaan kirkon koululaitoksessa mukana oleville, suositteli voimakkaasti, että opettajat opiskelisivat nuo artikkelit, jotta heillä olisi mormoni-vastauksia epäilevien oppilaiden vaikeisiin kysymyksiin.

Se, että nämä artikkelit on julkaistu kirkon virallisella lds.org-sivustolla antaa ymmärtää, että ne ovat kirkon ”virallisia” vastauksia ja niiden pitäisi hiljentää ne kriitikot, jotka väittävät muuta. Mutta on tärkeää, että pääsemme yli yksiulotteisesta nimikkeestä ”virallinen” jonain sellaisena, joka on julkaistu lds.org-sivustolla. Jotkut pitävät sanoja ”virallinen” ja ”opillinen” samaa tarkoittavina, ja kielellisestikin sanat voivat tarkoittaa useampaa kuin yhtä asiaa. Joskus kirkon virallinen lausunto muodostaa virallisen opin; joskus virallinen lausunto luonnehtii kirkon johtajien yhteistä tämänhetkistä näkemystä ihmisten johtamassa organisaatiossa.

Artikkelit tyydyttävät vaatimuksen ”virallisista” vastauksista, mutta on tärkeää ymmärtää, että ne eivät edusta virallista kirkon oppia. Ne ovat asioiden teoreettisia tutkielmia.

Teoreettiset vastaukset voivat muuttua – ne voivat olla oikeassa, ne voivat olla väärässä, tai niitä saattaa joutua muokkaamaan, kun uutta tietoa löytyy.

Mikä tuo meidät takaisin tämän kirjoituksen alkuun…Oppiminen jatkuu.

 

Lisää kysymyksiä tulee aina

Ihmisen oppimiselle ei ole loppua. Lisää tietoa – joko ilmoitusta tai maallista – tulee aina lisää. Mikä tahansa, mikä on ”virallista” nyt, voidaan päivittää teoreettisen tai hengellisen innoituksen myötä.

Kirkollamme ei ole uskontunnustuksia (uskonnollisten uskomusten virallisia kaavoja tai lausuntoja). Lähinnä sitä on 13 uskonkappaletta, jotka kiteyttävät joitakin uskomme perusopinkappaleita. 9. uskonkappaleessa kuitenkin sanotaan: ”Me uskomme kaiken, mitä Jumala on ilmoittanut, kaiken, mitä hän nykyään ilmoittaa, ja me uskomme, että hän ilmoittaa vielä monia suuria ja tärkeitä Jumalan valtakuntaa koskevia asioita.”

Joseph sanoi, että hän ei pidä uskontunnustuksista, koska ne asettavat rajoituksia. ”Tähän asti, ei edemmäs,” Joseph sanoi, lainaten kohtaa Job 38:11. Kirkko, joka uskoo jatkuvaan ilmoitukseen, uskoo automaattisesti, että se, mikä on ”virallista” tänään, ei saata olla ”virallista” huomenna.

Elävän kirkon jäseninä meidän tulisi riemuita siitä tiedosta, että samalla, kun Herra on johdossa, Hän sallii meille meidän ihmisyytemme. Hän ei pakkosyötä meille totuutta, vaan sallii meidän itse löytää totuuden.

Kirkon tiedemiehenä Henry Eyring kirjoitti: ”Ajan mittaan, totuus on itsensä vahvin puolustaja. Herra käyttää epätäydellisiä ihmisiä. Hän sallii usein heidän virheidensä jäävän korjaamatta. Hänellä saattaa olla tarkoituksensa niin tehdessään, kuten opettaa meille, että uskonnollinen totuus saadaan ’rivi rivin päälle, periaate periaatteen päälle’ siivilöinnin ja seulomisen prosessin kautta, samankaltaisesti kuin tieteessä.”

Virallisen vastauksen vaatiminen kaikkeen on kehno ja helppo lähestymistapa, joka pinnallisesti näyttää tuovan lohtua, mutta ei ole muuta kuin tiedon estäjä.

Evankeliumi ei ole Wikipedia, josta voimme löytää lopullisen vastauksen jokaiseen älylliseen tai hengelliseen kysymykseen, joka saattaa tulla esille elämässämme. Evankeliumi on ennemminkin kuin yhteistoiminnallinen koulu, jossa autamme toisia samalla kun autamme itseämme tulemaan – älyllisesti, hengellisesti ja fyysisesti – taivaallisen Isämme kaltaisiksi. Vastauksen etsiminen kirjan lopusta jokaiseen kysymykseen on kuin vastauksen lunttaaminen matematiikan kokeessa; vastaus saattaa olla oikea, mutta se ei opeta, miten lasku ratkaistaan.

Toinen ongelma valmiissa vastauksissa on se, että liian monet lankeavat ansaan ajatellessaan, että vastauskirja on kirjoitettu loppuun, se on suljettu, eikä vastauksia voida muuttaa tai päivittää.

Sinä mieletön, joka sanot: Raamattu, meillä on Raamattu, emmekä tarvitse muuta Raamattua…Minkä vuoksi nurisette siksi, että saatte enemmän minun sanaani? …Ja koska olen puhunut yhden sanan, teidän ei pidä luulla, että en voi puhua toista; sillä minun työni ei ole vielä tullut valmiiksi, eikä tule ennen ihmisen loppua, eikä siitä vastedes ja ikuisesti (2. Ne. 29:6-9).

Totuuden etsijöinä emme voi olla täysin tyytyväisiä rajoittamalla oppimistamme toivomalla virallisia vastauksia joka kysymykseen. Päinvastoin. Sydämemme ja mielemme voivat olla tyytyväisiä, kun laitamme uskomme Jumalaan ja siihen, että Hänellä on vielä valoa jaettavana. Voimme luottaa siihen, että vaikeisiin kysymyksiin on aina vastauksia, vaikka me emme niitä näekään, ja huomata, kuten Hugh B. Brown sanoi: ”Ilmoitus ei tule vain Jumalan profeetan kautta eikä suoraan taivaasta näkyjen tai unien välityksellä. Ilmoitus saattaa tulla laboratoriossa, koeputkesta, pohdiskelevasta mielestä ja kysyvästä sielusta, etsimisestä ja tutkimisesta ja rukouksesta ja innoituksesta.”

 

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Michael R. Ash ja se julkaistiin osoitteessa mormonhub.com. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.

(Visited 154 times, 1 visits today)