“Kirkko on täydellinen, mutta ihmiset eivät.”

En tiedä, miten usein olen kuullut erilaisia versioita tästä lauseesta. Olen käyttänyt sitä itsekin monissa tilanteissa.

Asia on näin: Kirkko ei ole täydellinen.

Kirkko vs. evankeliumi

Evankeliumi on Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen täydellinen ja muuttumaton suunnitelma “henkilökohtaista pelastusta ja korotusta varten”, kuten Ronald E. Poelman kuvaili yleiskonferenssipuheessaan vuonna 1984.

Kirkko on väline, joka auttaa ihmisiä löytämään evankeliumin ja elämään sen mukaan. Sen rakenne tarjoaa ne keinot, joiden kautta edistymme täydellisyyttä kohti, opetamme evankeliumia, suoritamme toimituksia sekä eläville että kuolleille ja huolehdimme köyhistä ja puutteessa olevista.

“Ja nyt tämän palautetun kirkon välityksellä lupaus lunastuksesta tuodaan jopa niiden kuolleiden henkien ulottuville, jotka aikanaan kuolevaisuudessa tiesivät vain vähän tai eivät tienneet mitään Vapahtajan armosta”, Vanhin D. Todd Christoffersson sanoi konferenssipuheessaan vuonna 2015.

Ihmiset eivät voi hallita evankeliumia.

Vilpittömät ja epätäydelliset ihmiset kuitenkin johtavat kirkkoa, ja se tarkoittaa sitä, että eteen tulee väistämättä kysymyksiä. Me teemme parhaamme jakaaksemme evankeliumia kuten Herra haluaisi, mutta teemme virheitä.

Ihmisiä kuolee pioneerivaelluksilla. Yleisauktoriteetteja erotetaan kirkosta. Hyvää tarkoittavat pyhäkoulun opettajat saarnaavat väärää oppia.

Mutta mikään näistä asioista ei vähennä evankeliumin totuutta.

Miksi sillä on merkitystä?

Ehkä ajattelet, että olen pikkutarkka. Ehkä ajattelet: ”Tiedän, että kirkko ja evankeliumi ovat eri asioita.”

Mutta käyttämillämme sanoilla on merkitystä.

Vaikka olisit täysin tietoinen kirkon ja evankeliumin eroavuuksista käyttäessäsi tuota lausetta, yleisösi ei ehkä ole. Olet saattanut kasvaa (kuten minä) ajatellen, että kirkon johtajat eivät voi tehdä virheitä eivätkä käytännöt voi muuttua, koska kirkko on täydellinen.

Jos uskomme niin, asetamme itsemme alttiiksi pettymyksille.

Me uskomme, että johtajamme ovat jumalallisesti innoitettuja. Mutta tiedämme myös, että ilmoitus ei välttämättä tarkoita sanasta sanaan ohjeita taivaalliselta Isältä. Menneisyydessä taivaallinen Isä, Jeesus Kristus ja enkelit ovat ilmestyneet profeetoille ja antaneet heille hyvin selviä ohjeita. Mutta uskon, että useimmiten profeetat ja apostolit tekevät kuten me teemme: ottavat vastaan vaikutelmia ja selvittävät parhaan toimintatavan yrityksen ja erehdyksen kautta.

Esimerkiksi lds.org -sivuston evankeliumiaiheisessa artikkelissa rodusta ja pappeudesta sanotaan: “Aikojen kuluessa kirkon johtajat ja jäsenet esittivät monia teorioita selittääkseen pappeus- ja temppelirajoituksia. Mitään niistä selityksistä ei nykyään hyväksytä kirkon virallisena oppina.”

Tämä tieto saattaa vaivata sinua, vaikka tietäisitkin eron kirkon ja evankeliumin välillä. Mutta jos uskoisit, että kirkon johtajat eivät voisi tehdä virheitä tai että käytäntöä, kuten pappeuden ja temppelisiunausten kieltämistä afrikkalaista alkuperää olevilta mustilta jäseniltä ei voitaisi peruuttaa, tämä tieto saattaisi ravisuttaa uskoasi sen sisintä myöten.

Se on aina ollut niin

Mieti kertomusta Apostolien teoista. Paavali saa näyn, jossa häntä käsketään opettamaan evankeliumia pakanoille. Näyssä ei kuitenkaan anneta yksityiskohtia siitä, miten hänen on tarkoitus suorittaa tämä tehtävä.

Pietari kuvaili näyn ja käskyn opettaa pakanoita toisille apostoleille. Aluksi tämän uuden käytännön suhteen oli paljon ristiriitoja. ”Niiden, jotka oli ympärileikattu” (juutalaiset), oli kiellettyä edes vierailla pakanoiden kodeissa.

Ap. t. 11:2-3 sanotaan: ”Kun Pietari sitten tuli Jerusalemiin, ympärileikatut veljet syyttelivät häntä siitä, että hän oli vieraillut ympärileikkaamattomien luona ja aterioinut heidän kanssaan.

Nykyään ei ole mikään ongelma opettaa pakanoille evankeliumia. Mutta sen saavuttamiseen meni jonkin aikaa.

Kirjassaan “The Crucible of Doubt” Terryl ja Fiona Givens kertovat kolme syytä siihen, miksi Jumala antaa epätäydellisten yksilöiden johtaa kirkkoaan:

1) Kuka tahansa kirkossa voi olla johtajan asemassa (vaikka kaikki eivät voikaan hoitaa jokaista johtotehtävää). Tämä muistuttaa meitä siitä, ”että kaikki ovat tasavertaisia Kristuksen ruumiin jäseniä, että kaikilla tulisi olla mahdollisuus saada hengellisiä lahjoja ja voimia”.

2) Kuten Vanhin Jeffrey R. Holland sanoi: “Jumala on joutunut aina työskentelemään yksinomaan epätäydellisten ihmisten kanssa.”

3) Epätäydellisistä ihmisistä koostuva johtajisto muistuttaa meitä luottamaan ennen kaikkea Herraan.

“Jumalan näkökulmasta ongelma ei ole inhimillisen heikkouden yleismaailmallisuus; se on inhimillisen luottamuksen yleismaailmallisuus tuossa heikkoudessa”, Givenset kirjoittavat. ”…Siksi meidän pyhien kirjoitusten mukainen velvollisuutemme profeetoille ja apostoleille on se, että emme ihannoi heitä, vaan kannustamme ja tuemme heitä ’uskon rukouksen kautta’.”

Pitäkäämme mielessämme, että kirkko, niin upea kuin se onkin, on vain epätäydellisten ihmisten johtama instituutio, mutta että heidän virheensä eivät vähennä evankeliumin totuutta.

 

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Ashley Lee ja se on julkaistu mormonhub.com -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.

(Visited 88 times, 1 visits today)